13.10.2008

Yksilön vastuu?

Kapakat kiinni jo aikaisin?

Tunnetaanko Suomalaisessa yhteiskunnassa enään sellaista käsitettä kuin yksilön vastuu? Pienessä mielessä tämä kysymys viriää, koska Sosiaali- ja terveysministerimme nosti viime viikolla valtakunnan puheenaiheeksi kapakoiden sulkemisajat joita hänen mielestään tulisi aikaistaa. Olemmeko matkalla kohti holhousyhteiskuntaa jossa ei ole enään mahdollista tehdä ratkaisuja yksilönä ja kantaa niiden ratkaisujen tuomat seuraukset. Sitä en ymmärrä miksi kapakoiden aukioloaikoihin tulee puuttua, koska kapakka on kuitenkin sosiaalinen ja turvallinen ympäristö nauttia alkoholia. Mielestäni nyt ollaan harhateillä eikö ensin olisi syytä keksiä jonkinlainen ratkaisu siihen kuinka yhteiskunta voisi auttaa syrjäytyneitä ihmisiä jotka jotka ovat suurella todennäköisyydellä myöskin alkoholin suurkuluttajia ja heitä ei juurikaan näy kapakoissa. Miksi vaikeuttaa niiden ihmisten elämää jotka nauttivat alkoholia vastuullisesti.

Yksi suuri kysymys mikä herää seuratessa tätä keskustelua on se, että onko arvon ministeri Hyssälä missään vaiheessa miettinyt sitä että mitkä ovat ne seuraukset jotka koituu siitä jos kapakat suljettaisiin aikaisemmin. Seuraukset saattavat nimittäin olla erittäin haitallaiset ja kalliit. Hyvin suurella todennäköisyydellä Suomessa tulee taas lisääntymään salakapakat jotka tuovat sitten omat ongelmansa, koska niitä ei pystytä säätelemään millään tavalla. Oletettavasti myöskin alkoholin kotikäyttö tulee lisääntymään ja sitähän ei pystytä rajoittamaan muuten kuin uudella kieltolailla ja miten siinä kävikään viimeksi. Sekä ne kaikki pienemättä lieveilmiöt jotka tulevat näiden ohessa kuten esim. väkivalta, lisääntynyt poliisien ja vartijoiden tarve ja niin edelleen.

Arvon Marja Tiura onko teillä kenties jonkinlaista omakohtaista kokemusta Järjestyksenvalvojan työstä? Mikä on se kosketuspinta johon perustatte väittämänne siitä, että kapakoihin päästetään liian humalaisia asiakkaita? Tosi asia on kuitenkin se, että järjestyksenvalvojat eivät valvo ihmisten väsymystilaa vaan sitä onko asiakas kenties liian humalassa jotta täyttyy pääsynestäminen. Jos rupeasimme valvomaan ihmisten väsymystilaa niin pääsynestämiset nousivat ainakin noin 40 prosentilla mikä taasen on haitallista liiketoiminnalle. Toiseksi ihmisen väsymys ei riitä perusteena pääsynestämiselle ja toisaalta millä sen voisi todeta silmämääräisesti jos asiakas ei nuku ovelle tullessaan seisaallaan. Sitten siihen mihin todennäköisesti erittäin verhoillen viittasittasitte eli asiakkaiden päintymystilaan. Kyllä ravintoloiden ovimiehet ovat tarkkoja siitä, että sisään ei tule liian humalassa oleva ihmisiä, koska se on haitallista liiketoiminnalle sekä liian humalaisista on vain pelkkää harmia. Emme todellekaan halua vaikeuttaa omaa työtämme.

Se mikä tästä keskustelusta on taas kerran unohtunut on se mitä tämä vaikuttaa yrittäjiin ja sitä kautta mahdollisesti vähenevään työntekijöiden tarpeeseen.

Kysymys mihin me kaikki voimme miettiä vaustausta on se, että mihin väliin tässä kaikessa mahtuu yksilön oikeudet ja yksilön vastuu. Kenties ei mihinkään jos tällä mallilla jatketaan niin kaikki hauska kielletään.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kovin mielenkiintoinen kannanotto. Olen itse samaa mieltä. Ihmisten elämän rajoittaminen yhteiskunnan toimesta on mielestäni kaikkea muuta kuin hyvä asia.

Ratkaisu voisikin ollaa suurempi yksilön vastuu. Jos dokaa ja törttöilee voisi sitten itse maksaa terveyspalvelukulunsa. Haunkanpito mm. alkoholin kautta on kirjoituksessasi hauskaa tulisi muistaa myös se että jos tulee turpaan nakkijonossa tai kaatuu kännipäissään niin että pää aukeaa ei "vapauslinjan" kannattajan kannata sitten olla ihan ensitilassa olla huutelemassa poliisia tai ambulanssia paikalle, jotka maksetaan todennäköisesti jonkun muun verorahoilla kun kyseisen tollon joka humalassa puuhastelee. Jos haluaa pitää hauskaa ja päihtyä tulisi sitten osata kantaa myös vastuu seurauksista niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälilläkin.

Turha jonotella verorahoilla ylläpidettyihin päivystyksiin ja terveyskeskuksiin sitten jos on dokannut sisäelimensä paskaksi tai huudella apua kun jalat eivät kanna ja pää on auki kadulla. Siinä vaiheessa kannattaisi vain miettiä että minä kannan nyt sitten vastuun itsestäni enkä rasita yhteiskuntaa sillä että olen ollut täysi idiootti.